Hiljalleen hämmennys vaihtuu arkeen ja minä hymyilen.
Kaikki on kaunista ja tähdet taivaalla ovat kirkkaampia kuin ennen.
Vaikka rytmi on sekaisin ja tiedän tämän loppuvan aivan liian pian. Vaikka sataa lunta ja on kylmä.
Näytän sisäisesti tolta.
Pian, on kevätretken aika.
Ennen teimme kevätretken melko myöhään, toukokuussa. Menimme purolle ja kastelimme jalat jäätävän kylmään veteen, uitimme kenkiä.
Muutaman tunnin jälkeen palasimme kotiin ja pukeuduimme kipeyshuopiin.
Viime vuonna retki oli aikaisin. Matkustimme junalla ja nauroimme epätoivolle. Saavuimme kotiin illalla.
Tänä kevään hubbaillaan. Koko kevät.
Hubbaillaan maailman ääriin, rakas Ameliinini.
VastaaPoistaJoo<3
VastaaPoista