Jäätävää

En tiedä miten reagoida maailmaan, mihinkään.
Istun jalattomalla sohvalla ja hymähtelen ihmisten jutuille. Todellisuudessa nukun silmät auki. Tai olen hämmentynyt vain.
Hämmentynyt kaikesta. Aivan kaikesta. Nopeasta katseesta, hymystä, auringosta, ongelmistani, suuresta kalaverkkohuivista, selittämättömästä onnellisuudesta, unen tarpeesta, KOM-teatterin ohjelmistosta, keväästä, Joose Keskitalosta, silmistä, koulusta, vaalentuneista hiuksistani, viesteistä johin olen unohtanut vastata, ystävistä, ensi viikon pakkasista, vanhemmista, kauniista musiikista ja Sinkkuelämää -sarjasta.

Lista jatkuu ikuisesti, mutta säästän teitä. Se sisältäisi liikaa sydäntäni ja aurinkoa.
Jäätävää.

Koska en ihan oikeasti nyt pysty muuhun kuin musiikkiin niin olkaa hyvä:
(En edes osaa tehdä linkkiä ilman viedota. Vinkit tervetulleita!)