Tänä aamuna istuin auringoin täyttämän huoneen lattialla. Vieressäni pilkku.
Pilkku on erään mahtavan Jonnan pieni krokotiili, johon liittyy kaunis tarina.
Olen onnellisempi kuin aikoihin. Syystäkin.
Mulla on hirveästi rakkaita ihmisiä ympärillä ja pää täynnä kauniita hetkiä.
Niin kauniita, että tärisen peiton alla. Niin paljon, että sydän hakkaa lujaa.
Kävelin kotiin kauniissa auringossa ja liian vähissä vaatteissa.
Vain kimaltava mekko ja kalaverkkohuivi.
Onneani ei saa pilattua mikään, ei tänään.
Mutta huomenna harmaa arki tulee vasten kasvoja. Ehkä hymyilen silloinkin.
Jotenki niiiin sulonen tää blogi :3
VastaaPoista~ http://breakagem.blogspot.com/
Kiitän ja meen kattoo sun :)
Poista