Junalla Helsinkiin ja takaisin seuraavalla.
Ulkona niin uskomattoman kaunista, että sydän kiljui riemusta.
Olisin halunnut jäädä siihen hetkeen ikuisesti.
Siihen tajunnan räjäyttävän kirkkaaseen aurinkoon.
Katselin aurinkoa joka tunki jokaisen oksan välistä.
Ja lunta, joka kimlasi, kuin tuhannet ja taas tuhannet pienet timantit.
Se oli se aurinko joka teki talvesta elämisen arvoisen.
Niin kirkas että jokaikinen pienen pieni kolonenkin valaistui.
Sieluni tanssi auringossa. Hyppi ja kiljui timanttipölysateessa.
Ja hetken kaikki oli onnellista ja hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti