Uskoin minuutteja siihen, et me vaa hetki chillitää täs ja sit mennää vaik yöuinnille tai ajetaa bemarilla humalassa, tehään semmosia kesäjuttuja.
Nyt kun on kivoja kamujakin.
Mut nyt on kyllä oikeesti syksy.
"Eikä Alisan ihmemaata oo olemassakaa".
MITÄ?? Tietty on, se on aina täällä, mun tukena ja turvana. Se on kaikille teille pakopaikka, mä vaan en osaa lähtee.
Mut miten niin ei oo olemassa? On se, tietty, mun oma, kultanen, sairas ihmemaa, aina täällä. Mun päässä.
Aion saada kaiken takas, hassut vaatteet ja ristiriitaset kuiskeet.
Mut en sitä vaikeinta ja tärkeintä. Mun on parempi ilman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti