Päivänsankari

Tänään täytin viisitoista.
Nyt olen kait liian vanha kiukuttelemaan kaikille.
Ja itkemään silmät päästä kun ahdistaa.
Mut lol yolo. Kiukuttelin ja itkin koko päivän.
Oon oottanu tätä 365 pitkää päivää.
Eikä mulla ole ollut näin paha mieli pitkään aikaan.
Ainakaan puolentoista viikkoon.
Mutta se on paljon, hyvin paljon, kun on kyse minun surkeasta elämästäni.
Miksi, miksi, miksi mun täytyy olla näin yksin omana, erittäin tärkeänä syntymäpäivänäni?
Kukaan ei jaksanutkaan rakastaa vaikka minä niin odotin.
Odotin olevani PÄIVÄNSANKARI.
Joo, ihmiset kuolee nälkään ja mä kiukuttelen kun kaikki ei ollukkaa niinkun haaveilin.
Mut kai saan kiukutella, onhan mulla tänään synttärit?