Jos syksy ei koskaan tule, lupaan hymyillä kaikille, lupaan uskoa kaikkia, lupaan lukea enemmän kirjoja, lupaan etten kävele punaisia päin, lupaan tuoda aamiaisen joka päivä sänkyyn, lupaan ostaa vain luomuruokaa, lupaan tehdä enemmän vapaaehtoistyötä, lupaan olla PAREMPI IHMINEN.
Mutta syksy tulee pian ja me kaikki tiedämme sen. Vie kaikki voimat ja auringon pois.
Toivon, että silloin saisin näytellä mennä juna-asemalle vastaan. Toivon, että ystävät eivät unohtaisi ja juhlia olisi paljon. Toivon, että me rakennetaan maja johon voi todella kadota kuukaudeksi. Siksi kaikista kamalimmaksi ja pimeimmäksi kuukaudeksi.
Onneksi vielä on kesä ja valo. Onneksi muistan vielä lähes kaiken Ilosaarirockista. Onneksi et katoa ja kaksi viikkoa on lyhyt aika. Onneksi niin paljon on vielä edessä, vaikka meidät kyytiin ottanut nainen sanoi, että elämä on lyhyt. Ei se ole, nainen valehteli kirkkaisn silmin nuorille. Kyllä me tiedertään, että elämä on ikuinen ja me eletään uuden aallon harjalla, korkeella. Ja kaikki upeus on edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti