Hukatessani itseni matkustan Pikku Prinssin luokse

Eilen kävelin ravintolan ohi. Katsoessani sisään, kuin ohimennen huomaan lapsuuden tutun. Sen johon päätin tutustua.
Mikä sattuma.

Tänään on ollut enteinen olo. Hyvin enteinen. Ajattelin että kohta tapahtuu jotain. Ja niinhän siinä kävikin.

Haluaisin vain pyöriä maailmassa kesämekko päällä. Olla se itseni, jossa tunnen olevani eniten itseni.
Nyt kun ajattelen, en tarkalleen tiedä mikä se on. Kuitenkin huomaan aina jos olen ''oma itseni''.

Taas niitä hetkiä kun en tiedä. Nykyään niitä on paljon, liikaa. Olen hukassa. Tästä maailmasta. Itsestäni.

Siksi pakenen Pikku Prinssin luokse.

Kuvia sentään on. Teksti uhkaa loppua kesken.