Tunti. Ja monta vuotta.

Ajatukset vetävät niiden toteutumista puoleensa. Kuulemma. Emma sanoi.
Niinpä, päätin etten usko maailmanloppuun. En usko. En usko. En usko.
Maailmanloppu on varmasti viisaampi kuin minä ja tajuaa huijauksen.
Olen yrittänyt edes vähän sanoa ihmisille kuinka tärkeitä he ovat minulle.
Tiesiväthän sitten.
Jos se tulee. Tuskin tulee.

Ylihuomenna naureskelen tälle kirjoitukselle.
Huomenna syödään nuudelia meidän alakerrassa.
Minä tuon nuudelit ja teen tomaatti-kookos-curry-kastiketta. Se on aika hyvää.
Muut tuovat jotakin muuta, herkkuja.
Jaetaan joululahjoja ja nauretaan.
Pidetään hauskaa.

Tänään.
Kävelin kivipuistoon. Paikkaan, joka oli ensimmäinen johon tutustuin perinpohjaisesti kun muutin tänne.
Se on pienen mäen päällä oleva kivimesta.
Olen nimennyt kiviä. Yksi kivi on sydänystävyyden kivi. Nimettiin se mun serkun kanssa. Olin 6 ja serkku 3.

Istuttiin meidän sohvalla päivällä. Oli melko kylmä ja leikittiin myyrillä.
Ajateltiin kesää. Mitä kaikkea kesällä? Kaikkea. Kaikki

 Tämä biisi liittyy aiheseen.
Käänteispsykologiaa maailmanlopulle.